Nyt on mustia pilviä taivaallani: Islannin yllä tupruava tulivuoren tuhkapilvi uhkaa Pantterin ja minun Englannin matkaa. Jos uhkaa. Toivottavasti tuulet ovat meille suopeita. Eikä tässä hermoilut sun muut auta, sillä tälle asialle en voi yhtään mitään.

Mutta Pikkuisen elämää kävin tänään taas ihmettelemässä. Vanhempansa halusivat mennä yhtiökokoukseen, joten menin heille jo hyvissä ajoin. Jopa niin että ehdin ajeluttaa Pientä vaunuissa, ja hän nukkuikin vajaan tunnin. Siitä oli kovasti hyötyä, kun jäimme kaksin - hän jaksoi touhuta ahkerana.

Eppu-koira rakastaa Pikkuisen leluja. Ja Pikkuinen tarjoaa niitä auliisti Epulle. On lapsonen kuulemma uittanut lusikkaansa koiran vesikupissa ja sitten tietysti laittanut sen omaan suuhunsa. Tätä ja koiranruokakupilla käymistä Eppu kovasti aina sivusta seuraa ja ihmettelee. Minä ihmettelin heidän yhteisiä leikkejään. Lapsi kikatti. Koiruus leikkii kyllä, mutta ei tykkää ollenkaan siitä, että Lapsi koskee häntä. Murisee kovasti ja näyttää vähän hampaitaan, mutta ei käy kiinni. Kai pienet kädet tukistavat turkista ikävästi. Sinne he jäivät, toinen iltapuuron jälkeen unten maille ja toinen iltalenkkiä odottamaan.