Olen niin tyytyväinen uudistettuun tuoliini. Tämä oli kauan sitten isäni lempituoli, jonka pari vuotta sitten verhoilutin uudelleen. Kaikki ei mennyt ihan nappiin, sillä istuinosan jousitus väsähti jo keväällä. Vasta nyt sain aikaseksi soittaa verhoilijalle, Siv Kíndstetille. Häntä voin lämpimästi suositella!

Nyt tuoli on taas kuin uusi: istuin pullea ja mukava. Ja mikä parhainta, Siv ei veloittanut työstään mitään, vaan sanoi että se oli hänen virheensä. Eilen ilmestyneessä Anna-lehdessä (nro 47/25.11.2010) Miitta Sorvali istuu ihan samanlaisessa tuolissa, joskin se on mustalla kankaalla päällystetty.

Tuollaisesta marokkolaisesta matosta olen aina haaveillut. Tiedän, että Artekista niitä saa. Tyydyn kuitenkin omaan valkoiseen nukkamattooni.

Pakkasta piisaa. 11 astetta ja risat. Kävin pesettämässä autoni, kun ajattelin, ettei näillä keleillä se heti likaannu. Samalla kurkkasin meren rannalle, missä venesatamassa oli kovin hiljaista, kaikki veneet olivat onneksi talviteloilla.

Ohut jääkerros oli rantavedessä ja siinä päällä hauskasti lumikokkareita.

Vieras uimakoppi kimaltelee ilta-auringossa houkuttelevasti. Aamulla ystäväni soitti ja kyseli uimaan, mutta minulla oli muita suunnitelmia tälle päivälle. Ehkä huomenna.