Tänään jo paremmalla tuulella, kun aurinkokin paistaa.  Äidin Marimekko-liinalla vaatimaton koristeluni: harvat rairuohot, pupu, munia ja tulppaaneita. Ja oloni suorastaan keveni, kun just sain veljeltä tekstiviestissä meiliosoitteensa. Pieniä ovat iloni sukusaralla.

Aamulla aprillasin ystävääni. Soitin ja pyysin häntä pelastamaan minut tien poskesta, minne uusi autoni oli mukamas tehnyt tenän. Ystävä oli yöpuvussa, mutta lupasi tulla mahdollisimman pian. Tuli ystävyys samalla testattua:)  Muistattekos, kuinka ennen vanhaan aprillaus oli yleistä? Ylä-Vuoksessa oli aina aprillipila ja niin taisi olla Hesarissakin. Ja koulussa hihiteltiin kamalasti, kun opettajia huijattiin.

Huomenna saan ystävän syömään. Siinä minulla onkin hommia, vaikka kotitalous kuinka oli kympin. Aion nimittäin tehdä karitsan paahtopaistia (en ole ikinä ennen tehnyt, mutta kai sitä ohjeita seuraamalla onnistuu) ja valkosipuliperunoita, tattikastiketta Anna-lehden mukaan. Konditoriasta ostin pashaa, jonka koristelen espanjalaisilla mansikoilla. Ja lopuksi espressot. Ai niin, alkuun värkkään täytettyjä viiriäisenmunia, jotka tarjoilen kuivan kuohuviinin kera. Ruokajuomana on australialainen punaviini, lehden suosittelema.  Kattamisesta tykkään ja syömisestä vielä enemmän, mutta eiköhän meille tule ihan kiva pitkäperjantain iltapäivä. Ja sitä samaa toivon teille, rakkaat ystävät Alppiruusu ja Pantteri! Pojasta puhumattakaan!