Aamun ohjatun kuntosalin jälkeen olin taas täynnä virtaa. Imuroin parvekkeen huolella ja kannoin autosta aiemmin ostamani lasitiilet. Ne asettelin naapurin seinää vasten: alhaalta lattian tasolla olevasta raosta tuuli aina tuo kuivia lehtiä ja roskaa minun puolelleni. Ehkä nyt tulee vähemmän, toivottavasti ei ensinkään.

Ja sitten paras hetki: avasin parvekelasit ja aloin lukea uutta kirjaani, Half of A Yellow Sun. Vielä en osaa juuri muuta sanoa kuin että mielenkiintoni on herätetty.

Keskustelin hetken naapurin kanssa, joka alhaalta huhuili, että onpas sinulla kaunis kristallikruunu. Kaunis se on, mutta kristallia siinä ei ole kuin tämä yksi kappale!