Aamun Hesarissa oli pikku juttu Senaatintorin karhuista. Niinpä päätin mennä hoidattamaan silmälasini ja kurkistamaan otukset.

Näitä suvaitsevaisuuden karhuja oli torilla 142 kpl, yhtä monta kuin on maata YK:ssa. Ne ovat 2 m korkeita, seisovat käpälä käpälässä ympyrän muodossa.

Aakkosjärjestyksessäkin ne olivat. Tässä vasemmalla Sveitsi, vieressä Suomi. Minulla ei ollut paljon aikaa paneutua maalauksiin. Suomi korosti ainakin juhannusta ja järviä, Sveitsin sanoma jäi tuon paljouden alle, ainakin tällä kerralla.

Matkan kunniaksi oli pakko kuvata USA:n vapaudenpatsaskarhu. Tuo punainen on muistaakseni Venäjän. Vanha herra sanoi vaimolleen, ettei hän ainakaan kuvaa Ryssän karhua. Minä hänelle: "Mutta nämähän ovat suvaitsevaisuuden karhuja!" Paljon on vielä asennemuokkausta tehtävä, eivätkä 142 karhua(kaan) taida siihen pystyä.

Päivä oli kaunis vielä silloin ja Suurkirkko loisti puhtaan valkoisena taustalla.

Samalla taipaleella opin, että nyt on Helsingissä Design-viikko. Marimekon myymälän edessä olivat  nämä kutsuvat tyynyt, ikkunassa videoinstallaatiot. Sotapojat keräsivät rahaa veteraaneille. Kerjäläisiä en tällä matkalla onneksi tavannut (se siitä suvaitsevaisuudesta, vai mitä!). Kadut olivat täpötäynnä ihmisiä, olihan lounasaika.