7.20 bussilla kaupunkiin silmänpainemittauksiin, siitä tunnin kuluttua kuvaus ja yhdeksältä takaisin kotona hirveän nälkäisenä. Oli pakko tulla kotiin, kun olin unohtanut lähetteen jääkaapin oveen. Säilytän siinä kaikkia tärkeitä papereita ja lippuja magneetin alla.

Näitä mittauksia tehdään kolmesti päivässä: aamulla, keskipäivän aikaan ja työajan päätyttyä. Oikeassa silmässäni on hiukan enemmän painetta (päälle 20). Huomenna on silmälääkäri, joka tulkitsee kokeet.

Mannerheimintiellä Lasipalatsissa on Maalaistori. Siellä myydään luomua ja lähiruokaa. Tänään menin sinne ensi kertaa. Ostin maalaisleivän (se on tehty juureen, ei hiivalla nostatettu)  ja  ohrapiirakoita Rääkkylästä (maku taivallinen). Puoti on tosi ihana, pärekoreja katon rajassa:

Koska minulla oli aikaa kuljeksia kaupungilla ennen viimeistä kuvausta, palasin Kampin torille ihmettelemään sinne tehtyä taideteosta Muovivyöry. Taiteilija on Kaisa J. Saari eli hän, joka viime kesänä keksi täyttää eduskuntatalon portaat gerberoilla. Kaupunkilaiset saivat muutaman päivän kuluttua mennä hakemaan niitä itselleen.  Tässä tuore teos:

Ei kovin mieltäylentävä, vai mitä. Se jotenkin häkellytää siinä, kauhean rumakin se on. Iso plakaatti kertoo saastuttamisen määrän numeroina:

Menin aurinkoiselle Strindbergin terassille kahville. Latte oli hurjan kallis, peräti viisi euroa. Mutta sen toi komea nuorukainen, jäävettäkin sain ihan pyytämättä.

Istuin siinä reilusti yli tunnin katsellen ohikulkevia ihmisiä. Bongasin ainakin Ben Zyskovitzin (tulikohan nimi oikein?) ja Heikki Sarmannon. Kansallisuuksien kirjo valui editseni, samoin erilaiset pukukoodit. Kaikilla nuorilla ja kauniilla oli joko tiukat farkkulegginsit tai lyhyet shortsit, paljon meni hurjan korkeilla koroilla kulkijoita ja tosi tyylikkäitä naisia. Espan puistossa istui ihmisiä sekä penkeillä että ruohikolla. Aurinko lämmitti, mutta ei liikaa. Olo oli melkein kuin ulkomailla. Kunnes...

Niin. Kunnes hän tuli seurueensa kanssa. Hetken he istuivat aivan liki, edessäni. Hän, joku nainen ja vaatimaton hiljainen mies. He tilasivat cokista lasilliset. Hänellä oli iso Vuitonin paperikassi, jonka hän nosti näytille pöydälle. Hän oli saanut Artolta 200 euroa, joka oli tärkeä osa Vuiton-ostosta. Hän oli meidän kaikkien Tuksu, Johanna Tukiainen :)