Piti siis kertomani, kuinka hyppäsin bussiin ja ajoin pääkaupunkiin kuuntelemaan kaikille avointa luentoa nivelrikosta. Kun juttu oli lähes valmis, ilmoitti koneeni menevänsä nyt nukkumaan. En tiedä, onko se tämä Vista vai johtuiko päivityksiä vaille jääneestä javan installoinnista vaiko peräti vesisateesta, mutta arvaa kiukuttiko.

Luento oli yliopiston juhlasalissa, joka täyttyi ääriä myöten meistä. Tuttujakin oli - en voi kuitenkaan sanoa ilahduttavasti tässä yhteydessä. Huomasin tekeväni oikeita asioita, kun kuntoliikun kohtuudella, teen käsien liikkuvuusharjoituksia, syön tulehduskipulääkkeitä tarvittaessa nyt kun minulla niitä on ja varon lihomista.

Nivelrikosta koituu kuulemma jokaiselle veronmaksajalle 200-250 euron lasku per vuosi. Aikamoinen kansansairaus ja ikäväkin se on.

Lentäjien lakko loppui, kerrottiin uutisissa. Hyvä näin, vaikka en yksityiskohtia kuullut. Mielestäni sahasivat omaa oksaa. Maailma on nyt vaan tällainen, ettei kenenkään eritysryhmän työpaikka voi olla yhtään sen varmempi kuin kenen muun tahansa.

PS. Noiden kahden nollan välissä ON piste! (Ja huomenna on jalkahoito.)