Harmaan iltapäivän pelastusta hain menemällä elokuviin. Ei olisi pitänyt. Tämän elokuvan katsomiseen meni noin 2 tuntia 45 minuuttia ja se tuntui ikuisuudelta. Kirjasta pidin tosi paljon, samoin edellisestä Leijat Helsingin yllä -elokuvasta, joka myös pohjautuu Kjell Westön romaaniin.

Tämä Var vi en gång gått on tylsä, siinä on vain isoja puhuvia päitä, miljöötä tuskin lainkaan. Henkilöiden välillä ei ole minkäänlaista kemiaa, leikkauskin ontuu, joten kokonaisuus on sirpaleinen hajanaisuus, ei kokonainen tarina. Pidin vain yhdestä henklöstä, Allusta, jota esittää joku nuori suomenruotsalainen Andreas af Enehielm. Älä mene katsomaan!