Minulla on kaiken kokoisia kukkia juuri nyt. On pieniä

hajuherneen taimia, joista toivon mukaan kasvaa isoja kukkia kantavia varsia. Ja sitten on iso kukka - itse asiassa suurin osa kotini kukista on suuren suuria - tämä saniainen, jonka sain aikoinani tervetuliaislahjaksi kukkakauppias-naapuriltani reilut 20 vuotta sitten:

Viime syksynä pilkoin sen pieneksi. Nyt se jo on iso ja täyttämässä makuuhuoneeni. Tämä kukka ei kuole ikinä, sitä ei voi tappaa. Ja se on Poikani murheenkryyni kesäisin, jolloin hän on joutunut pitämään sen hengissä. Hyvin on onnistunut! Nyt minun pitäisi ennen maalle lähtöä jaksaa nostaa ruukku pihalle ja leipäveitsellä pienentää. Onneksi tanssiva harmaa pantteri lupasi ottaa palan oman kotiinsa.