Huomenna alkaa hurja ja samalla niin kutkuttavan hieno matkani 50-vuotispäiville "maailman ääriin". Huomenna lennän Lontooseen, missä olen yötä aivan lentokentän kupeessa, kiitorata ikkunan alla. Torstaína 9.9. lennän Chicagoon, mistä jatkan Kansas Cityyn. Tämä city on siinä mielessä jännä, että se on kahden osavaltion, Kansasin ja Missourin, rajalla.

Minä olen Kansasin puolella Sudien kotona, hän täyttää 50 vuotta ja pitää pirskeet. Sinne tulevat myös hänen 80-vuotias äitinsä ja himpun vanhemmat sisaruksensa, veli ja sisar. Ystäviäkin varmasti. Tuo perhe oli minulle erittäin hyvä ja rakas reilut 40 vuotta sitten, jolloin asuin kaksi vuotta heillä. Hoidin lapsia aika ajoin ja opiskelin yliopistossa. Ever since olen pitänyt USAa toisena kotimaanani. Yhteyksiäkin on pidetty, mutta emme ole nähneet tässä välissä. Ja juuri siksi tämä kaikki on niin hurjan jännittävää että!

Olen Sudien perheen vieraana reilun viikon - muut perheen jäsenet lentävät koteihinsa tulevana maanantaina. Minä olen kotona, jos luoja suo, maanantaina 20.9. Aloitan kotiinpaluuni edellisenä päivänä ja reittini on: Kansas City-Chicago-New York-Helsinki.

Matkat huimaavat. Lähinnä suunnattoman suuret lentokentät ja kuinka siellä löydän oikeat terminaalit ja check in -paikat ja gatet. Ajoissa! Just wish me luck and say a little prayer, please.