Pää on tyhjä ja palelee, vaikka on päällä ihanan pehmeä villakerrasto. Se on päällä siksi, koska merivesi on enää 4-asteista ja tänään tuuli 11 m/s etelästä ja oli kamalan kylmää.  Olen tässä mietiskellyt, mitä tekisin. Pitäisi ottaa yhteyttä Lillin asiakaspalveluun tietokoneasioissa, kun himottaisi saada Windowsin uusi 7 järjestelmäksi. Hesarista luin, että se ei ole kovinkaan vaikea - ainakaan sellaiselle, joka nämä aparaatit hallitsee. Tietokonepelejä olen kuitenkin päätynyt pelaamaan (pasianssia ennen kaikkea).

Ja sitten olen ajatellut, miksi tätä blogia oikein kirjoitan. Kirjaan vain tekemisiäni. En vuodata tuntojani. Olen myös huomannnut, että kirjoitan paljon paremmin, kun lähetän ystävälle meilin. Tämä blogi halvaannuttaa minut. Nyt tällä hetkellä olen erityisen halvatussa tilassa. Olisi asioita, muitakin, joita pitäisi tehdä. Taidan kellahtaa sängylle ja jatkaa Haavikko-kirjan lukemista. Tykkään lukea sitä, siellä vilisee tuttuja nimiä. Itse Haavikkoa tapasin muutamia kertoja työn puitteissa. Ei hän minua noteerannut, olin hiukan päälle 30-kymppinen tyttönen maalta ja maailmalta. Silloin en vielä tiennyt hänen naisjutuistaan ja minulla oli omat juttuni. - Onneksi Poika tulee huomenna syömään ja juttelemaan. Hänen aikansa kuluu nykyisin tyttöystävän kanssa, mikä on hyvä asia. Äiti jää toiseksi ja niin kuuluu olla.