Voihan kilinvillat. Koin ihmeherätyksen avattuani meiliboksini. Olin siellä käynyt keskustelua erään pikku operaation tiimoilta. Ja kuinka ollakaan, siinä kirjeitteni vieressä oikealla puolella oli pitkä rivi erilaisia aiheeseen liittyviä osoitteita. Siis mainoksia. Ihan vain klikkauksen takana. Eikö enää saa olla rauhassa ikiomassa postilaatikossaan omassa tietokoneessaa omassa kodissa! Miksi Iso Veli valvoo?

Osoitteettoman mainospostin voi helposti raakata laittamalla oveen tekstin Ei mainoksia, kiitos. Niin tein ensi kertaa ennen mökille lähtöä viime kesänä. Silloin ajattelin, että tämä on vain tällainen kesän mittainen juttu. Mutta siinä se teksti on ja pysyy. Roskikseen kannettavien lehtien määrä on niin paljon pienempi. 

Osoitteellisen mainonnan ja ennen kaikkea tarjonnan saisi loppumaan liittymällä ns. Robinson-listaan. Sitä en ole ajatellut tehdä, sillä minusta on kiva saada lehtien tarjouksia. Tykkään lehdistä kovasti, mutta olen lopen kyllästynyt kaikkiin kylkiäisiin, suoranaiseen krääsään eli turhuuteen. Joista maksan, jos tilaan. Viimeksi jo kysyin, saisinko vaikka pari numeroa lehteä lisää sen pyyhkeen tilalle. Ei käynyt. Ja nyt minulla on yksi ihan väärän värinen keittiöpyyhe.

Kyllähän täällä blogissakin aktivoituvat kaikenlaiset ilmoitukset. Onko niilläkin syy-yhteys tekstiin, täytyy tarkkailla.