Ihan hirvitti ajella kaupunkiin, kun tuuli ja pyrytti ja oli liukasta. Varovasti ajoin, reilusti alle sallitun nopeuden ja pidin ajovälin suurena. Ruoholahden mutkassa auton perä heilahti pahaenteisesti, mutta kotona olen ehjänä, auto myös. Kävin hakemassa kolmannen piikin oikeaan käteen, ja nyt alkaa tuntua tosi hyvältä.

Tällainen on minun ikkunanäkymäni tänään parvekkeen puolella. Ja lunta yhä sataa, mikä minusta on edelleen kivaa. Isossa kaupungissakin Mannerheimintie oli lumivalkea - harvinainen näky viime vuosina.

Tässä minun lumivekkini, katsohan sie Pantteri. Ja etupiha on myös valkea: