Oli ihan kiva tulla kotiin mökiltä joksikin aikaa, kun siellä oli koko ajan niin kylmä. Yhtenä yönä laski ainakin kolmeen asteeseen (plussaa sentään), sen itse noin 03.00 mittarista näin. Ei minulle kylmä tullut, sillä takka lämmitti ja sauna myös, eikä puista pulaa ole! Viime kesänäkin kaadettiin muistaakseni kolme isoa koivua, jotka entisten lisäksi odottavat pinoissa. Pyykkikin tulee huolletuksi ihan itse, ja kyllä kone on lujilla ollutkin.

Koiruus tuotiin perjantaina. Lähdimme sitten puoli yhdeksältä pitkälle lenkille, kun oli niin ihanan lämmin ilta. Hätäisesti heitin vara-avaimen kaulaan ja nenäliinan taskuun ja sitten menoksi. Tunnin kuluttua olimme takaisin kotiportilla, ja kas, kaulassa ei ollutkaan kodin avainta - oli polkypyörän ja avantouimareitten pukukopin avain. Kukaan ei tullut mistään portista ulos eikä tullut tai mennyt autohalliin. Eikä minulla ollut kännykkää mukana. Tuskan hiki alkoi pukata ja epätoivo.

Niinpä sitten kiipesin yhden portin yli ja avasin sen koiruudelle. Olimme ainakin pihalla! Ja onneksi yksi tuttuni oli kotona ja avasi ovensa. Sieltä sitten soitimme huoltomiehen avuksi. Kello 22 olin sisällä omassa kodissani, lasku 77 euroa! Ja jalat hiertymmistä kipeät, kun en laittanut sukkia.

Olen luullut olevani koiraihminen. Tykkäsin tästä pienestä kovasti, kun kävin häntä ensi alkuun hoitamassa. Nyt olen ollut raivon partaalla, kun hän välillä korottaa ääntään ja haukkua räksäyttää. Jopa keskiyöllä, kun olemme menossa nukkumaan. Vahtiakin pitää kuin uhmaikäistä lasta.

Huomenna on maanantai ja minulla kampaaja. Tiistaina lähden ajelemaan kohti möksää. Keskiviikkona käyn kylässä Alppiruusulla ja Pantterilla, jonka toimitan junalle - hänkin menee kotiin joksikin aikaa.