Auto palautettiin edellisenä iltana, vaikka olimme puhuneet alustavasti useammasta päivästä. Nyt oli minun nuoltava haavojani. Ja mikäs sen parempi paikka kuin kaupungin edessä oleva uimaranta.

Barcelona on toinen tällainen kaupunki, jolla on uimapaikka aivan keskustassa. Kaupungissa olen ollut, mutta en sen rannalla. Siellä hiekka varmasti ei ole tällaista mustaa nokista laavaa. Ystäväni levitti vaalean pyyhkensä hiekalle ja istui sen päälle. Kun hän nousi ylös, olivat hänen jalkansa (ja tietysti pyyhe) aivan mustat reisien takaa. Minä en halunnnut tuhria itsenäni enkä vain istuskella, joten jätin vaatteeni isompien kivien päälle ja seisoin ja kävelin sen minkä voi. Uimassa tietysti oli käytävä, ja Atlantin vesi oli lämmintä, reilusti yli 20-asteista.

Yllä lähikuva rantahiekasta, jonka minun mielestäni pitäisi etelässä aina olla hohtavan valkeaa.

Rannalla ei muuten ollut pukukoppeja. Kiemurtelimme uimapuvut päälle pyyhkeen sisällä rantabulevardilla taksiasemaa vastapäätä... Kiemurreltuamme taas itsemme katu-uskottavaan kuosiin oli aika astua katukahvilaan ja istahtaa virvoittavalle oluelle.