Kyllä, tämä on totta! Kummityttöni L on jo neljännellä kuulla raskaana, laskettu aika on 22.7.  Minua olisi tultu henkilökohtaisesti kysymään Mummiksi, mutta en kuullut puhelinsoittoa klo 13.42 kun olin suihkussa. L tavoitti minut vasta 14.57 matkalla kauppaan. Hän kysyi, tulisinko pienen tytön Mummiksi. Minä siihen, kuinka monta jalkaa hänellä on, sillä arvelin perheeseen otettavan toisen koiran. Mutta 2-jalkainen hän on! Ja koska äiti on päälle 40, kaikki kokeet on otettu ja siten sukupuoli ihan varma. L on kuulemma voinut hyvin koko ajan, ei ole ollut pahoinvointia, väsymystä kyllä. Viimeksi tapasimme viikko sitten sunnuntaina, enkä huomannut mitään! Mutta eivät ketkään muutkaan, ei edes työpaikan naiset. Tällä viikolla on vatsa sitten kasvanut pikki kummuksi.  Ja luomuvauva hän on, senkin kysyin - ei siis mitään hedelmöityshoitoja ole tarvittu.

Lupasin tulla avuksi, jos vauva nukkuu huonosti. Ja tietysti muutenkin olen käytettävissä, olenhan ihan oikea Mummi! Tästäpä tuli mieleeni, että L:n isä ei halua olla Vaari eikä mikään (tulee kuulemma mielikuvaksi kauhean vanha ihminen), isän vaimokaan ei halunnnut olla mummi, vaan omannimisensä. Näistä yllättävistä kieltäytymisistä johtuen minua pyydettiin Mummiksi hyvin varovasti - josko minäkin kieltäytyisin. Enkä ole varamummi suinkaan, vaan minun luokseni he olisivat tulleet ensin ja vasta sitten menneet toiseen taloon. - Hymyilen täällä onnesta. Olen onnellinen L:n ja miehensä puolesta  ja toivon, että kaikki menee hyvin.